Kun syksyn haravointi on tehty, pihalla on usein kymmeniä säkkejä lehtiä, risuja ja kuihtuneita kasvien varsia, eikä niille ole selvää paikkaa. Puutarhajätteen käsittely haravoinnin jälkeen on helppoa, kun tietää, mitä voi kompostoida omalla pihalla, mitä viedään vastaanottopaikkaan ja mikä on kielletty. Tämä artikkeli on tarkoitettu omakotitalon asukkaalle, taloyhtiön hallitukselle ja pienen kiinteistön ylläpitäjälle. Lukemalla vältät lisämaksut, naapurikiistat ja kunnan ympäristöviranomaisen huomautuksen.
Puutarhajätteeksi luetaan lehdet, ruohosilppu, oksat, risut, kukkapenkkien kasvijäte ja pudonneet hedelmät. Se on biohajoavaa, mutta jätelain (646/2011) mukaan se on silti jätettä. Sen käsittelystä vastaa kiinteistön haltija.
Mihin haravoidut lehdet ja risut kannattaa viedä?
Käytössä on neljä päävaihtoehtoa. Sopivin riippuu siitä, kuinka paljon jätettä on ja millainen tontti on.
Kompostointi omalla pihalla on edullisin ja ympäristön kannalta paras vaihtoehto. Pelkän puutarhajätteen kompostoinnista ei tarvitse tehdä ilmoitusta jätehuoltoviranomaiselle. Ilmoitusvelvollisuus koskee ruokajätteen eli biojätteen kompostointia. Lehdet maatuvat avokompostissa tai kehikossa 1-2 vuodessa, varsinkin jos sekaan laitetaan typpipitoista ainesta, kuten ruohosilppua. Sijoituksesta ja etäisyyksistä kerrotaan tarkemmin artikkelissa kompostorin sijoittamisesta pihalle.
Kierrätysasema tai jäteasema on oikea paikka, kun jätettä tulee enemmän kuin oma komposti vetää. Useimmat alueelliset jätehuoltoyhtiöt ottavat puutarhajätteen vastaan erillisenä jakeena. HSY:n Sortti-asemilla pääkaupunkiseudulla ja Pirkanmaan Jätehuollon jäteasemilla Tampereen seudulla lehdet ja risut ohjataan omiin kasoihinsa. Hinnoittelu vaihtelee kunnittain. Pienet erät ovat monin paikoin maksuttomia tai maksavat muutaman euron, kun taas peräkärryllisestä voidaan periä 10-30 €. Aukioloajat ja vastaanotettavat jakeet kannattaa tarkistaa etukäteen, sillä moni asema on syksyllä ruuhkainen. Lisää tietoa löytyy artikkelista kierrätysaseman käytöstä.
Kunnan tai jätehuoltoyhtiön syyskeräys on käytössä joillakin paikkakunnilla. Lehdille voidaan tuoda keräyslavoja asuinalueille rajatuksi ajaksi, tai lehtisäkit noudetaan erikseen tilattuina. Tällainen palvelu on kunnan oma päätös, joten se ei ole itsestäänselvyys. Moni pohjoissuomalainen kunta ei järjestä keräystä lainkaan.
Vaihtolava tai noutopalvelu sopii taloyhtiöille ja suurille tonteille. Puutarhajätteelle vuokrattu 8-10 m³ lava maksaa tyypillisesti 150-350 € kuljetuksineen paikkakunnan ja toimijan mukaan. Lava on puhdasta jaetta, joten sen hinta on yleensä selvästi edullisempi kuin sekalaisen remonttijätteen lavan.
Biojäteastia ei ole lehtisäkkien varasto
Moni olettaa, että lehdet kuuluvat biojäteastiaan, koska ne ovat biohajoavia. Muutama kourallinen sinne sopiikin. Biojätteen erilliskeräys on kuitenkin mitoitettu ruokajätteelle. Märillä lehdillä täytetty 140 litran astia painaa helposti yli 60 kiloa. Kuljettaja voi jättää sen tyhjentämättä, ja marraskuun pakkasilla lehtimassa jäätyy astian pohjaan.
Kuntien jätehuoltomääräyksissä puutarhajätteen määrää biojäteastiassa on usein rajoitettu. Oksia ja risuja ei saa laittaa sinne lainkaan. Erilliskeräyksen velvoitteista on oma artikkelinsa biojätteen erilliskeräyksestä.
Myytti: puutarhajätteen saa viedä metsän reunaan
Yleinen ajatus on, että lehdet ja oksat voi kipata tontin takana olevaan metsään tai puistoon, koska ne maatuvat kuitenkin. Väite ei pidä paikkaansa. Puutarhajätteen vieminen toisen maalle tai yleiselle alueelle on jätelaissa kiellettyä roskaamista, eikä jätteen biohajoavuus muuta asiaa.
Haittoja on myös käytännössä. Kasaan kertyy ravinteita, jotka rehevöittävät metsänpohjaa ja houkuttelevat nokkosia. Samalla siemenet ja juurenpalat leviävät ympäristöön. Juuri tällä tavoin moni haitallinen vieraslaji, kuten jättipalsami, komealupiini tai kurtturuusu, on päässyt pihoilta luontoon. Esimerkiksi Helsinki ja Espoo ovat puuttuneet puistoihin syntyneisiin kasoihin kehotuksilla ja siivouskustannusten perimisellä.
Vieraslajien kasvijäte on oma poikkeuksensa. Sitä ei laiteta kotikompostiin, koska kotikompostin lämpötila ei tuhoa siemeniä. Kasvijäte pakataan tiiviiseen jätesäkkiin ja toimitetaan joko sekajätteeseen tai jäteasemalle oman jätehuoltoyhtiön ohjeiden mukaisesti.
Polttaminen pihalla – milloin se on sallittua?
Taajamissa lehtien ja märän puutarhajätteen polttaminen on lähes aina kielletty kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä. Lehtien kytevä savu ärsyttää hengitysteitä ja leviää naapuritonteille. Haja-asutusalueella pienen määrän kuivia risuja ja oksia voi monessa kunnassa polttaa, kunhan metsäpalovaroitus ei ole voimassa ja naapureille ei aiheudu haittaa. Säännöt vaihtelevat kunnittain, joten kunnan määräykset kannattaa tarkistaa ennen polttamista. Muovia, painekyllästettyä puuta tai maalattua puuta ei saa polttaa missään tilanteessa.
Yleisimmät virheet puutarhajätteen käsittelyssä
Taloyhtiöissä toistuu sama kuvio. Syystalkoissa kerätään 40-60 säkillistä lehtiä, ja ne lastataan jätekatokseen biojäteastioihin ja sekajäteastioiden viereen. Seuraavalla tyhjennyskerralla jätehuoltoyhtiö laskuttaa ylitäytöstä, väärästä jakeesta ja ylimääräisistä säkeistä. Lasku on usein suurempi kuin lava olisi maksanut. Talkoita suunnitteleva hallitus tilaa lavan tai sopii noudosta jo ennen talkoopäivää.
Muita tavallisia virheitä:
– Lehdet viedään muovisäkeissä kierrätysasemalle, eikä säkkejä tyhjennetä. Muovi pilaa kompostoitavan erän, ja moni asema vaatii säkit tyhjentämään paikan päällä.
– Risut ja kannot jätetään lehtien sekaan. Oksat ja yli 10-15 cm paksut rungot ovat monella asemalla eri jae, sillä ne haketetaan energiajakeeksi.
– Pihalle jätetään kasa, joka unohtuu vuosiksi. Kerrostettu kehikko maatuu, mutta tiivis lehtikasa muhii pohjalta hapettomana ja alkaa haista.
Haravoinnin tarve vähenee, kun lehdet hyödynnetään pihalla
Kokenut viherrakentaja aloittaa siitä, kuinka paljon lehtiä on edes tarpeen viedä pois. Ohuen lehtikerroksen voi silputa ruohonleikkurilla suoraan nurmikolle, jossa se maatuu talven aikana ravinteeksi. Pensaiden ja perennapenkkien juurille levitetyt lehdet suojaavat kasveja pakkaselta. Lehtikasa tontin nurkassa on myös siileille sopiva talvehtimispaikka.
Paksu ja märkä lehtikerros nurmikolla on kuitenkin poikkeus. Kerros tukahduttaa nurmen ja altistaa sen lumihomeelle, joten se on haravoitava pois ennen lumen tuloa.
Jätehuoltoyritys hoitaa jätteen keräyksen, kuljetuksen ja käsittelyn. Haravointityön tekevät kiinteistöhuolto- tai viherhoitoyritykset. Taloyhtiössä kannattaa siksi sopia erikseen, kuka haravoi ja kuka hoitaa jätteen poiskuljetuksen.
UKK
Tarvitseeko puutarhajätteen kompostoinnista tehdä ilmoitus?
Ei tarvitse. Ilmoitus jätehuoltoviranomaiselle koskee vain ruokajätettä sisältävän biojätteen kompostointia. Pelkän puutarhajätteen saa kompostoida ilman ilmoitusta, kunhan komposti ei aiheuta haittaa naapureille.
Saako haravoidut lehdet laittaa sekajäteastiaan?
Pienen määrän voi, mutta se on kallis ja huono ratkaisu. Sekajäte päätyy energiahyötykäyttöön, ja märät lehdet polttavat huonosti. Vieraslajien kasvijäte on poikkeus: se kuuluu suljetussa säkissä sekajätteeseen.
Mitä puutarhajätteen vieminen jäteasemalle maksaa?
Hinta vaihtelee kunnittain. Pienet erät ovat usein maksuttomia tai maksavat muutaman euron, ja peräkärryllisestä maksetaan tyypillisesti 10-30 €. Ajantasainen hinnasto löytyy alueellisen jätehuoltoyhtiön sivuilta.
Yhteenveto: ensin omalle pihalle, sitten jäteasemalle
Puutarhajätteen käsittely onnistuu parhaiten seuraavassa järjestyksessä: lehdet ensin silpuksi nurmelle tai katteeksi, sitten kompostiin ja vasta lopuksi jäteasemalle, keräykseen tai lavalle. Biojäteastia ja metsän reuna eivät ole lehtisäkkien paikka. Vieraslajit pakataan suljettuun säkkiin. Taloyhtiössä lava kannattaa tilata viimeistään viikkoa ennen syystalkoita, koska lokakuun lopussa lavoista on monella paikkakunnalla pulaa.