Kompostorin hankinta pihalle herättää usein saman kysymyksen: pitääkö siitä ilmoittaa jollekin, ja mihin sen oikeastaan saa laittaa? Molemmat asiat säätelee lopulta kunnan jätehuoltomääräykset, mutta perusperiaatteet ovat samat kautta maan.
Milloin kompostorista pitää tehdä ilmoitus
Biojätteen kompostointi omalla pihalla on Suomessa pääsääntöisesti luvanvaraista siinä mielessä, että siitä täytyy ilmoittaa kunnalle tai kuntayhtiölle, jos haluaa hoitaa biojätteen itse eikä käyttää erilliskeräystä. Tämä ei tarkoita raskasta lupamenettelyä – useimmiten riittää kirjallinen kompostointi-ilmoitus, jonka voi tehdä esimerkiksi HSY:n, Pirkanmaan Jätehuollon tai muun alueellisen toimijan verkkolomakkeella.
Ilmoitus on ajankohtainen erityisesti nyt, kun biojätteen erilliskeräysvelvoite on laajentunut myös omakotitaloihin monissa kunnissa. Jos taloudella on toimiva, lämpöeristetty kompostori ja se täyttää kunnan vaatimukset, kompostointi-ilmoitus voi vapauttaa erillisestä biojäteastian tyhjennyksestä. Ilman ilmoitusta jätehuoltoviranomainen olettaa, ettei kiinteistöllä kompostoida, ja biojäte pitää tällöin ohjata erilliskeräykseen tai sekajätteeseen kunnan määräysten mukaan.
Ilmoitus ei ole kertaluonteinen muodollisuus, joka unohtuu heti lähettämisen jälkeen. Monissa kunnissa se on voimassa toistaiseksi, mutta esimerkiksi Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla HSY voi pyytää päivittämään tiedot, jos kompostori vaihtuu tai kiinteistön asukasmäärä muuttuu olennaisesti.
Mitä ilmoituksessa yleensä kysytään
Lomakkeet vaihtelevat kunnittain, mutta tyypillisesti niissä kysytään kiinteistön osoite, kompostorin malli ja tilavuus, sijoituspaikka pihalla sekä arvio siitä, minkä verran biojätettä taloudessa syntyy. Osa kunnista haluaa tietää myös, onko kompostori jyrsijäsuojattu – tämä on käytännössä edellytys hyväksynnälle taajama-alueilla.
Ilmoituksen käsittely kestää yleensä 2–4 viikkoa. Jos kompostoria ei ole vielä hankittu, kannattaa lomakkeeseen merkitä suunniteltu malli ja tilavuus arvion mukaan – moni kunta hyväksyy ilmoituksen ehdollisena, kunhan lopullinen laite täyttää vaatimukset.
Kompostorin sijoituspaikka – mitä pitää huomioida
Sijoituspaikkaa koskevat vaatimukset tulevat sekä kunnan jätehuoltomääräyksistä että naapuruussuhdelaista. Käytännön nyrkkisääntöjä on muutama:
Etäisyys naapurin rajaan. Useimmissa kunnissa suositellaan vähintään 4 metrin etäisyyttä naapuritontin rajasta, jos kompostori on avoin tai kevytrakenteinen. Suljetulla, hajua pidättävällä kompostorilla etäisyysvaatimus voi olla pienempi – esimerkiksi Tampereella ja Turussa riittää usein 2 metriä, jos naapuri ei vastusta lyhyempää etäisyyttä.
Etäisyys talon seinästä ja kaivosta. Kompostori ei saa haitata rakennuksen tuuletusta tai aiheuttaa hajuhaittaa ikkunoiden tai terassin läheisyydessä. Jos pihalla on oma kaivo tai porakaivo, kompostorin ja kaivon väliin jätetään yleensä vähintään 20–30 metriä, koska valumavedet voivat kulkeutua maaperään.
Alusta ja sadevesi. Kompostori kannattaa sijoittaa tasaiselle, kuivalle alustalle, mieluiten hieman viistoon niin että ylimääräinen neste valuu pois. Suora kosketus routivaan saveen hidastaa kompostoitumista talvella huomattavasti.
Yksi yleinen virhe on sijoittaa kompostori aivan aidan viereen varjoisaan nurkkaan, koska se on ”pois silmistä”. Varjoinen ja kylmä paikka hidastaa kompostoitumisprosessia merkittävästi, ja talvella massa voi jäätyä kokonaan. Toinen tyypillinen virhe on jättää kompostori ilman jyrsijäverkkoa – rotat ja muut jyrsijät löytävät ruokabiojätteen yllättävän nopeasti, ja tämä on myös yleisin syy siihen, että naapuri tekee valituksen kunnalle.
Yleinen myytti: kompostointi ei vaadi mitään ilmoitusta
Monet olettavat, että kompostori saa pihalle pystyttää ilman mitään yhteydenottoa viranomaiseen, kunhan se on ”vain omalla tontilla”. Tämä pitää paikkansa vain osittain. Jätelaki (646/2011) ja sen nojalla annetut kunnalliset jätehuoltomääräykset edellyttävät ilmoitusta nimenomaan silloin, kun kompostointi korvaa kunnallisen biojätteen keräyksen. Pelkkä puutarhajätteen tai risujen kompostointi ei yleensä vaadi ilmoitusta, mutta ruokabiojätteen kompostointi vaatii lähes poikkeuksetta.
Taloyhtiön piha on eri tilanne kuin omakotitalo
Taloyhtiöissä kompostointi on huomattavasti harvinaisempaa ja edellyttää tavallisesti hallituksen päätöstä sekä erillistä ilmoitusta jätehuoltoyhtiölle, koska kyse on useamman asunnon yhteisestä jätevirrasta. Käytännössä harva taloyhtiö lähtee tähän, sillä erilliskeräysvelvoite hoitaa biojätteen keräyksen jo viiden huoneiston taloyhtiöissä monissa kunnissa, jolloin oma kompostori toisi lähinnä lisätyötä ilman merkittävää säästöä jätemaksuissa.
UKK
Tarvitseeko kaikki kompostorit ilmoituksen kunnalle?
Ei kaikki. Jos kompostorissa käsitellään pelkkää puutarhajätettä, ilmoitusta ei yleensä vaadita. Kun mukaan tulee ruokabiojäte ja kompostointi korvaa kunnallisen biojäteastian, ilmoitus jätehuoltoviranomaiselle tai kuntayhtiölle on käytännössä pakollinen useimmissa kunnissa.
Kuinka lähelle naapurin rajaa kompostorin saa sijoittaa?
Tyypillinen ohjeetäisyys on 4 metriä avoimille kompostoreille ja noin 2 metriä suljetuille, hajua pidättäville malleille, mutta tarkka vaatimus vaihtelee kunnittain. Jos naapuri antaa kirjallisen suostumuksen, lyhyempikin etäisyys voi olla mahdollinen.
Mitä tapahtuu, jos kompostoria ei ilmoiteta?
Jätehuoltoviranomainen voi katsoa, ettei kiinteistöllä ole asianmukaista biojätteen käsittelyä, jolloin kunnallinen biojäteastia tai sekajäteastia jää ainoaksi vaihtoehdoksi. Pahimmillaan tämä johtaa jätehuoltomääräysten rikkomiseen ja kunnan kehotukseen korjata tilanne.
Yhteenveto
Kompostorin pystyttäminen pihalle on yksinkertainen toimenpide, mutta se vaatii kaksi asiaa kuntoon: ilmoituksen jätehuoltoviranomaiselle, jos biojätteen kompostointi korvaa erilliskeräyksen, ja sijoituspaikan, joka täyttää sekä kunnan etäisyysvaatimukset että käytännön kriteerit auringosta ja kuivatuksesta. Kannattaa tarkistaa oman kunnan tai kuntayhtiön tarkat vaatimukset ennen hankintaa, sillä etäisyydet ja lomakekäytännöt vaihtelevat esimerkiksi Helsingin, Tampereen ja pienempien kuntien välillä. Jos oma pihamaa ei sovellu kompostoinnille tai biojätettä syntyy enemmän kuin kompostori ehtii käsitellä, oikean kokoisen jäteastian valinta erilliskeräykseen on usein käytännöllisempi ratkaisu.