Tyhjennysvälit eri jätejakeille vaihtelevat kesän ja talven välillä, ja tämä koskee erityisesti biojätettä ja sekajätettä. Taloyhtiön hallituksen jäsen tai kiinteistönhoidosta vastaava kohtaa asian yleensä keväällä, kun jäteastiasta alkaa tulla hajua tai kesällä, kun tyhjennysväli tuntuu liian pitkältä helteillä. Tässä artikkelissa käydään läpi, miksi tyhjennysvälit eroavat vuodenajan mukaan, mitä jätelaki ja kunnalliset jätehuoltomääräykset asiasta sanovat, ja miten eri jakeiden – biojätteen, sekajätteen, kartongin, muovin, lasin ja metallin – tyhjennysrytmi kannattaa mitoittaa.
Miksi tyhjennysväli vaihtelee kesän ja talven mukaan
Biohajoava jäte reagoi lämpötilaan nopeasti. Kesällä 20–30 asteen helteessä biojäte alkaa mädäntyä astiassa jo 2–3 päivässä, mikä tuottaa hajuhaittaa ja houkuttelee kärpäsiä ja muita tuholaisia. Talvella pakkasella sama jäte säilyy astiassa ongelmitta huomattavasti pidempään.
Tästä syystä useimmat kuntien jätehuoltomääräykset asettavat biojätteelle tiukemman enimmäistyhjennysvälin kesäkaudelle (yleensä touko–syyskuu) kuin talvikaudelle. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla HSY edellyttää biojäteastian tyhjennystä vähintään kahden viikon välein ympäri vuoden, mutta monissa muissa kunnissa – esimerkiksi Pirkanmaan Jätehuollon alueella – kesäaikainen enimmäisväli on tiukempi kuin talvella. Sekajätteelle vastaava lämpötilariippuvuus on lievempi, mutta ei olematon: täydessä 660 litran syväkeräysastiassa myös sekajäte voi haista kesällä, jos joukossa on elintarvikepakkausten jäämiä.
Biojäte – tiheämpi tyhjennys lämpimänä aikana
Biojäte on jae, jonka tyhjennysväliin kannattaa kiinnittää eniten huomiota vuodenaikojen vaihtuessa. Käytännössä tämä tarkoittaa taloyhtiössä usein siirtymistä kesäkaudeksi viikon välein tapahtuvaan tyhjennykseen, vaikka talvella riittäisi joka toinen viikko.
Omakotitalossa, jossa biojäteastia on tyypillisesti 140 litran koko, ratkaisu on usein yksinkertaisempi: kompostointi. Jos kiinteistöllä on asianmukainen, ilmoitettu kompostori, biojätteen erilliskeräysvelvoite voidaan hoitaa kompostoimalla ympäri vuoden, mutta kesällä kompostorin tuuletuksesta ja katteesta kannattaa pitää tarkemmin huolta hajuhaittojen välttämiseksi. Kompostorin sijoituspaikasta ja ilmoitusmenettelystä kunnalle löytyy tarkempaa tietoa artikkelista kompostori pihalla – ilmoitus ja sijoituspaikka.
Biojätteen erilliskeräysvelvoite on laajentunut viime vuosina myös pienempiin kiinteistöihin ja monin paikoin omakotitaloihin, mikä tarkoittaa, että yhä useampi joutuu miettimään tyhjennysrytmiä ensimmäistä kertaa. Velvoitteen laajuudesta ja käytännön toteutuksesta kertoo tarkemmin artikkeli biojätteen erilliskeräys – velvoite ja käytännöt.
Sekajäte – kesällä lyhyempi väli, talvella voi harventaa
Sekajätteen tyhjennysväli riippuu ennen kaikkea kiinteistön koosta ja astiamäärästä, mutta vuodenaika vaikuttaa myös tähän jakeeseen. Taloyhtiössä, jossa on 800 litran sekajäteastia palvelemassa 20 asuntoa, kesällä joudutaan usein tyhjentämään kerran viikossa, kun taas talvella sama astia voi riittää kahden viikon välein tyhjennettynä – etenkin jos biojäte on eriytetty tehokkaasti omaan astiaansa.
Rakennustyömailla ja teollisuuskiinteistöillä sekajätteen määrä ei yleensä ole yhtä lämpötilariippuvaista, joten näissä kohteissa tyhjennysväliä ohjaa enemmän kertyvä jätemäärä kuin vuodenaika. Vaihtolava (8–30 m³) tyhjennetään tai vaihdetaan, kun se täyttyy, ei kalenterin mukaan.
Kartonki, muovi, lasi ja metalli – vuodenajalla vähän merkitystä
Kuivat pakkausjätteet – kartonki, muovipakkaukset, lasi ja metalli – eivät hajoa biologisesti samalla tavalla kuin biojäte, joten niiden tyhjennysväliin vuodenaika ei juuri vaikuta. Näiden jakeiden kohdalla tyhjennysrytmi määräytyy lähinnä kertymän mukaan: kartonki ja muovi vievät tilaa nopeasti, kun taas lasi ja metalli täyttävät astian hitaammin painonsa vuoksi.
Käytännössä moni taloyhtiö tyhjentää kartonki- ja muoviastiat kahden viikon välein ympäri vuoden, kun taas lasi- ja metalliastia riittää usein kerran kuukaudessa. Muovipakkausten lajittelusta ja siitä, mikä muovi kelpaa keräykseen, kerrotaan tarkemmin artikkelissa muovipakkausten lajittelu – mikä kelpaa ja mikä ei.
Yleisimmät virheet tyhjennysvälin mitoituksessa
Kokenut jätehuollon ammattilainen tunnistaa muutaman toistuvan virheen, kun taloyhtiö tai yritys yrittää säästää kustannuksissa harventamalla tyhjennysväliä liikaa.
Ensimmäinen virhe on biojäteastian tyhjennysvälin harventaminen kesällä kustannussyistä. Tämä johtaa lähes aina hajuvalituksiin ja tuholaisongelmiin, ja lopulta ylimääräiseen tyhjennykseen, joka maksaa enemmän kuin säännöllinen sopimusväli.
Toinen virhe on jättää astiakoko ja tyhjennysväli päivittämättä, kun asukasmäärä kasvaa – esimerkiksi kun taloyhtiöön valmistuu lisärakennus tai vintille tehdään uusia asuntoja. Astia täyttyy tällöin ennen sovittua tyhjennyspäivää, ja jäte kertyy astian viereen.
Kolmas virhe on unohtaa, että enimmäistyhjennysväli on kunnan jätehuoltomääräyksissä määritelty maksimi, ei suositus. Moni luulee, että pisin sallittu väli on aina paras valinta, vaikka käytännössä lyhyempi väli olisi hygienian ja hajunhallinnan kannalta järkevämpi.
Miten tyhjennysväli vaikuttaa jätemaksuun
Tyhjennysvälin tihentäminen kesäksi nostaa jätemaksua, koska laskutus perustuu yleensä sekä astiakokoon että tyhjennyskertojen määrään. Monissa sopimuksissa on kuitenkin mahdollista sopia kausivaihtelusta etukäteen, jolloin kesän tiheämpi väli ja talven harvempi väli sovitaan osaksi vuosisopimusta ilman erillistä lisämaksua jokaisesta muutoksesta.
Tarkkaa laskentaesimerkkiä siitä, miten tyhjennysväli vaikuttaa vuosikustannuksiin eri astiakoilla, käsitellään artikkelissa tyhjennysvälin vaikutus kustannuksiin – laskelma.
UKK
Voiko taloyhtiö vaihtaa tyhjennysväliä kesken sopimuskauden?
Kyllä, useimmat jätehuoltoyhtiöt sallivat tyhjennysvälin muuttamisen kesken sopimuskauden, kunhan muutos tehdään kirjallisesti ja astiakoko riittää valitulle välille. Kausivaihtelu kesän ja talven välillä kannattaa sopia jo sopimusta solmittaessa, jotta muutos ei vaadi erillistä käsittelyä joka vuosi.
Mikä on biojätteen enimmäistyhjennysväli kesällä?
Enimmäisväli vaihtelee kunnittain, mutta yleisesti kesäkaudella (touko–syyskuu) väli on tiukempi kuin talvella – monin paikoin kaksi viikkoa, tiiviisti asutuilla alueilla joskus viikko. Tarkka väli löytyy oman kunnan tai jätehuoltoyhtiön jätehuoltomääräyksistä.
Voiko sekajäteastian tyhjennysväliä pidentää talvella ilman erillistä lupaa?
Monissa kunnissa tämä on mahdollista, jos astia ei täyty ennen seuraavaa tyhjennystä ja jätehuoltomääräysten enimmäisväliä ei ylitetä. Muutoksesta kannattaa silti aina ilmoittaa jätehuoltoyhtiölle, jotta reittisuunnittelu ja laskutus päivittyvät oikein.
Yhteenveto
Tyhjennysvälin sovittaminen vuodenaikaan on yksinkertainen mutta usein laiminlyöty tapa hallita hajuhaittoja ja kustannuksia. Biojäte ja osin sekajäte hyötyvät tiheämmästä kesätyhjennyksestä, kun taas kartonki, muovi, lasi ja metalli voidaan tyhjentää samalla rytmillä ympäri vuoden. Paras tulos syntyy, kun taloyhtiö tai yritys sopii kausivaihtelusta etukäteen jätehuoltoyhtiön kanssa ja tarkistaa samalla, että astiakoko vastaa kiinteistön nykyistä jätemäärää – asiasta enemmän artikkelissa jäteastian koon valinta – asukasmäärä ja jae.