Taloyhtiön hallitus joutuu pohtimaan syväkeräyssäiliön ja perinteisen jäteastian eroja yleensä silloin, kun jätekatos on huonossa kunnossa, piha-alue saneerataan tai uusi lajitteluvelvoite tuo pihalle lisää astioita. Valinta vaikuttaa pihan ilmeeseen ja jätehuollon kustannuksiin 15-25 vuoden ajan. Lisäksi se ratkaisee, kuinka sujuvasti jätteen lajittelu onnistuu asukkailta. Tässä artikkelissa käydään läpi, missä syväkeräyssäiliö on parempi, missä perinteinen astia voittaa ja mitä päätöksessä usein unohtuu.
Mitä syväkeräyssäiliö ja perinteinen astia tarkoittavat käytännössä
Perinteisellä astialla tarkoitetaan maanpäällistä pyörällistä jäteastiaa, joita on tyypillisesti 140 l, 240 l, 660 l ja 800 l kokoina. Jäteauto tyhjentää astian takalastaajalla, ja kuljettaja siirtää astian itse auton luo. Astiat sijoitetaan yleensä jätekatokseen tai -aitaukseen.
Syväkeräysastiassa noin puolet tai kaksi kolmasosaa säiliöstä on maan alla. Tunnetuin merkki on suomalainen Molok, joka kehitettiin Suomessa 1990-luvulla. Säiliöt ovat tavallisesti 0,3-5 m³ kokoisia, ja taloyhtiöissä käytetään yleisimmin 3 ja 5 m³ säiliöitä. Säiliö tyhjennetään nostamalla sen sisällä oleva nostosäkki tai -kori nosturiautolla ja avaamalla se jäteauton kuormatilan päällä.
Ero ei ole vain tekninen. Syväkeräyssäiliö on kiinteä rakenne, joka vaatii maanrakennustöitä. Pyöräastian taas voi vaihtaa toisen kokoiseen yhdellä puhelulla jätehuoltoyhtiöön.
Syväkeräyssäiliön edut ja rajoitukset
Suurin etu on tilavuus pieneen pinta-alaan nähden. Yksi 5 m³ syväkeräyssäiliö vastaa tilavuudeltaan noin kuutta 800 litran astiaa, ja se vie pihasta tilaa vain noin 1,5 x 1,5 metriä. Jätteen oma paino tiivistää sitä, joten sekajäteastiaan mahtuu enemmän jätettä tyhjennyskertaa kohden.
Maan viileys hidastaa hajujen syntymistä kesällä ja vähentää talvella jätteen jäätymistä kiinni astian pohjaan. Katosta ei tarvita, joten lumitöitä ja katoksen huoltoa on vähemmän. Pääkaupunkiseudulla ja Tampereella syväkeräys on yleinen uusissa asuinalueissa juuri näistä syistä.
Rajoitukset liittyvät sijaintiin. Nosturiauton puomin täytyy ulottua säiliölle, joten auton on päästävä yleensä 3-6 metrin päähän säiliöstä. Yläpuolella ei saa olla sähköjohtoja, puiden oksia eikä räystäitä. Kallioinen tai savinen maaperä ja korkea pohjavesi voivat moninkertaistaa kaivukustannukset. Monessa kunnassa asennukseen tarvitaan toimenpidelupa tai ilmoitus rakennusvalvontaan, joten asia kannattaa selvittää ennen tarjouspyyntöjä.
Perinteisen astian vahvuudet
Pyörällinen astia on joustava. Jos taloyhtiön jätemäärä muuttuu, astian kokoa tai tyhjennysväliä voi muuttaa ilman investointia. Astiat ovat usein jätehuoltoyhtiön vuokraamia, ja niiden vuokra on tyypillisesti muutamia euroja kuukaudessa astiaa kohden.
Perinteinen astia sopii myös pihoille, joilla nosturiauto ei mahdu kääntymään. Tällaisia ovat esimerkiksi ahtaat sisäpihat Helsingin kantakaupungissa tai vanhat rivitaloalueet, joilla kulkuväylä on kapea. Pienessä 5-10 huoneiston taloyhtiössä jätemäärät ovat usein niin pieniä, ettei 3-5 m³ säiliö täyty järkevässä ajassa.
Heikkoudet ovat käytännöllisiä. Astioita tarvitaan monta, ne vievät tilaa, ja jätekatos vaatii huoltoa. Kesällä lämpimässä katoksessa biojäteastia alkaa haista jo muutamassa päivässä.
Kustannusvertailu: investointi vastaan käyttökulut
Syväkeräyssäiliön hankinta maksaa koosta ja mallista riippuen tyypillisesti 1 500-3 500 € säiliöltä. Asennus maanrakennustöineen on usein 1 000-3 000 € lisää, ja kalliolla tai vaikeassa maaperässä enemmän. Viiden jakeen keräyspiste, jossa on sekajäte, biojäte, kartonki, lasi ja metalli, voi siis maksaa 15 000-30 000 €. Jos taloyhtiö keräyttää myös muovipakkaukset, tarvitaan kuudes säiliö.
Tyhjennyskohtainen hinta on syväkeräyssäiliössä korkeampi kuin yksittäisessä pyöräastiassa, koska tyhjennykseen tarvitaan nosturiauto. Litraa kohden hinta jää kuitenkin usein pienemmäksi, ja tyhjennyskertoja on vähemmän. Hinnat vaihtelevat paljon kunnittain ja alueittain. Esimerkiksi HSY:n, Pirkanmaan Jätehuollon ja Rosk’n Rollin taksat eroavat toisistaan selvästi. Siksi vertailu kannattaa laskea oman alueen jätetaksalla.
Kokenut isännöitsijä laskee takaisinmaksuajan vertaamalla nykyisiä vuotuisia tyhjennyskuluja syväkeräyksen arvioituihin kuluihin. Laskelmassa huomioidaan myös katoksen korjaustarve. Isossa, 30-60 huoneiston taloyhtiössä investointi maksaa itsensä takaisin tyypillisesti 7-12 vuodessa. Pienessä kohteessa se ei välttämättä maksa itseään takaisin koskaan. Laskentamallia on avattu tarkemmin artikkelissa tyhjennysvälin vaikutuksesta kustannuksiin.
Myytti: syväkeräyssäiliö ei haise eikä vaadi huoltoa
Syväkeräys vähentää hajuja, mutta ei poista niitä. Biojäte käy maan allakin, ja heinäkuun helteellä täysi biojätesäiliö haisee, jos se tyhjennetään liian harvoin. Monen kunnan jätehuoltomääräyksissä biojätteen syväkeräyssäiliön tyhjennysväliksi on asetettu kesäkaudella enintään 1-2 viikkoa.
Biojätesäiliöön tarvitaan lisäksi sisäsäkki, joka vaihdetaan jokaisen tyhjennyksen yhteydessä. Säiliöt on myös pestävä säännöllisesti, tyypillisesti 1-2 kertaa vuodessa. Kansien saranat ja nostolenkit kuluvat, ja niiden tarkistamisesta on hyvä sopia kiinteistöhuollon kanssa. Rajanveto kannattaa pitää selvänä: kiinteistöhuoltoyritys hoitaa pihan ja katoksen siisteyden, kun taas jätehuoltoyhtiö vastaa jätteen keräyksestä, kuljetuksesta ja käsittelystä.
Yleisimmät virheet syväkeräykseen siirryttäessä
Moni taloyhtiö oppii samat läksyt vasta asennuksen jälkeen. Yleisimmät virheet ovat:
Nosturiauton reittiä ei tarkisteta etukäteen. Säiliö asennetaan paikkaan, jonne auto ei pääse talvella tai jossa puomi osuu puuhun.
Kaikki jakeet saavat saman koon. Lasia ja metallia kertyy niin vähän, että 5 m³ säiliö voi täyttyä vasta puolessa vuodessa. Näille jakeille riittää usein 0,8-1,3 m³ säiliö.
Biojätesäiliö mitoitetaan liian suureksi. Iso säiliö houkuttelee harventamaan tyhjennyksiä, ja kesällä seurauksena on hajuhaittoja ja toukkia.
Kunnan jätehuoltomääräykset jäävät lukematta. Tyhjennysvälien enimmäispituudet ja erilliskeräysvelvoitteet ratkaisevat, mitä säiliöitä pihalle tarvitaan.
Sijoittelussa kannattaa käyttää apuna samoja periaatteita kuin jätekatoksen mitoituksessa, eli kulkumatkaa, esteettömyyttä ja paloturvallisuutta.
Lainsäädäntö ja lajitteluvelvoitteet ohjaavat valintaa
Jätelaki (646/2011) velvoittaa kiinteistön haltijan järjestämään jätteiden keräyksen niin, että lajittelu on asukkaille mahdollista. Vuosina 2022-2023 voimaan tulleet muutokset laajensivat erilliskeräystä. Biojäte ja pakkausjakkeet eli kartonki, lasi, metalli ja muovi on monessa kunnassa kerättävä erikseen jo vähintään viiden huoneiston asuinkiinteistöissä. Velvoitteiden tarkka sisältö vaihtelee kunnittain.
Velvoitteet tarkoittavat käytännössä, että pihalle tarvitaan 5-6 keräysvälinettä. Tässä kohtaa syväkeräys usein ratkaisee tilaongelman, koska kuusi säiliötä mahtuu pienempään tilaan kuin kymmenen pyöräastiaa. Ahtaalla pihalla kompromissi voi toimia: sekajäte ja kartonki syväkeräykseen, lasi ja metalli pieniin pyöräastioihin.
Kun keräystapa muuttuu, myös jätehuoltosopimus kannattaa päivittää. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa muutos tehdään ilmoituksella kunnan jätehuoltoviranomaiselle tai jätehuoltoyhtiölle. Siellä missä jätteenkuljetus on kiinteistön haltijan järjestämää, taloyhtiö voi kilpailuttaa kuljetuksen. Siitä lisää artikkelissa taloyhtiön jätehuoltosopimuksen kilpailutuksesta.
UKK
Kuinka monen huoneiston taloyhtiöön syväkeräyssäiliö kannattaa?
Syväkeräys tulee yleensä taloudellisesti järkeväksi noin 20-30 huoneistosta alkaen. Pienemmässä kohteessa se voi kannattaa, jos jätekatos on joka tapauksessa uusittava tai piha-alue on poikkeuksellisen ahdas.
Tarvitaanko syväkeräyssäiliön asentamiseen lupa?
Monissa kunnissa tarvitaan toimenpidelupa tai ilmoitus rakennusvalvontaan. Käytäntö vaihtelee kunnittain, joten asia kannattaa tarkistaa ennen hankintaa. Samalla on hyvä selvittää maakaapeleiden ja putkien sijainnit.
Voiko syväkeräyssäiliöön laittaa biojätettä?
Voi, kun säiliössä käytetään sisäsäkkiä ja tyhjennysväli noudattaa kunnan jätehuoltomääräyksiä. Kesällä biojätesäiliö tyhjennetään tavallisesti 1-2 viikon välein.
Yhteenveto ja päätöksen tueksi
Syväkeräyssäiliö sopii parhaiten isoille taloyhtiöille ja uusille pihoille, joilla on tilaa nosturiauton kulkea ja joissa maaperä ei nosta kaivukustannuksia kohtuuttomiksi. Perinteinen astia on joustavampi ja edullisempi pienissä kohteissa, ahtailla sisäpihoilla sekä tilanteissa, joissa jätemäärät todennäköisesti muuttuvat.
Ammattilainen aloittaa kolmesta asiasta: nykyiset tyhjennyskulut, kunnan jätehuoltomääräykset ja nosturiauton reitti pihalle. Kun nämä kolme ovat selvillä, vastaus löytyy yleensä jo ennen ensimmäistäkään tarjousta.
—
Huomioitavaa: hinnoista ja muista luvuista suurin osa (säiliöiden hinnat 1 500-3 500 €, asennus 1 000-3 000 €, takaisinmaksuaika 7-12 vuotta, kannattavuusraja 20-30 huoneistoa ja nosturiauton etäisyys 3-6 m) on yleisiä alan arvioita, joita en ole tarkistanut. Lupa- ja velvoitetiedot vaihtelevat kunnittain. Kannattaa tarkistaa nämä ennen julkaisua, esimerkiksi Molokin tai paikallisen jätehuoltoyhtiön tiedoista. Linkkejä käytin kolme, ja kaikki löytyvät linkkitiedostosta.