Kiinteistön liittyminen jätehuoltoon on pakollista lähes jokaiselle asuinkiinteistölle Suomessa, ja se koskee myös kesämökkejä ja vähän käytettyjä vapaa-ajan asuntoja. Tämä artikkeli on tarkoitettu omakotitalon ostajalle, mökin omistajalle ja taloyhtiön hallitukselle, joka haluaa tietää, mikä on pakollista, mitä vaihtoehtoja laki antaa ja mitä tapahtuu, jos kiinteistö jää järjestelmän ulkopuolelle. Kun velvoitteet ovat selvillä, vältät jälkikäteen tulevat laskut ja viranomaisen kehotukset.
Mihin liittymisvelvollisuus perustuu
Jätelain (646/2011) mukaan kiinteistön haltijan on liityttävä kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen niiden jätteiden osalta, jotka kuuluvat kunnan vastuulle. Käytännössä tämä tarkoittaa asumisessa syntyvää yhdyskuntajätettä: sekajätettä, biojätettä ja pakkausjätteitä. Tarkemmat säännöt tulevat kunnan tai alueellisen jätelautakunnan jätehuoltomääräyksistä, ja niissä on selviä alueellisia eroja.
Velvoite koskee kiinteistön haltijaa, eli omistajaa tai vuokralaista, jos hän hallitsee koko kiinteistöä. Taloyhtiössä vastuu on yhtiöllä. Yksittäinen osakas ei tee omaa sopimusta, vaan yhtiö järjestää jätehuollon kaikille asukkaille. Kiinteistön haltijan muista velvoitteista kerrotaan tarkemmin artikkelissa jätelain velvoitteet kiinteistön haltijalle.
Liittymisvelvollisuus ei ole kiinni siitä, kuinka paljon jätettä syntyy. Se on kiinni siitä, että kiinteistöllä asutaan tai sitä käytetään vapaa-aikaan.
Kunnan järjestämä vai kiinteistön haltijan järjestämä kuljetus
Suomessa on ollut kaksi mallia. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kunta tai kuntayhtiö kilpailuttaa kuljetukset alueittain, ja asukas tekee tilauksen jätehuoltoyhtiölle, esimerkiksi HSY:lle pääkaupunkiseudulla tai Pirkanmaan Jätehuollolle Tampereen seudulla. Kiinteistön haltijan järjestämässä mallissa kiinteistö sopii itse kuljetuksesta yksityisen yrityksen, kuten Lassila & Tikanojan tai Remeon, kanssa.
Vuoden 2021 jätelain uudistuksen jälkeen biojätteen ja pakkausjätteiden kuljetus on siirtynyt kunnan järjestämäksi asteittain. Sekajätteen kuljetuksen osalta osa kunnista on voinut jatkaa sopimusperusteista mallia. Kummassakin mallissa velvollisuus on sama: kiinteistön täytyy olla järjestetyn jätehuollon piirissä. Mallit eroavat siinä, kenen kanssa sopimus tehdään. Hinnoittelun ja sopimusten eroja käsitellään artikkelissa kunnan jätemaksu ja yksityinen sopimus.
Liittymisen vaihtoehdot eri kiinteistöissä
Pakollinen liittyminen ei vaadi aina omaa jäteastiaa. Jätehuoltomääräyksissä on yleensä useita tapoja täyttää velvoite:
- Oma jäteastia – omakotitalossa tavallisesti 140 l tai 240 l sekajäteastia, tyhjennys 2-8 viikon välein.
- Kimppa-astia eli naapureiden yhteinen astia, josta ilmoitetaan jätehuoltoviranomaiselle ja jolle nimetään yhteyshenkilö.
- Aluekeräyspiste haja-asutusalueilla ja mökeillä, usein kesäkaudeksi tai ympäri vuoden.
- Taloyhtiön yhteinen keräys, jossa jäteastiat tai syväkeräysastiat ovat yhteisessä jätekatoksessa.
Mökkiläisen tilanne on tavallinen esimerkki. Keski-Suomen tai Pirkanmaan kesämökille ei yleensä tule omaa astiaa, vaan kiinteistö merkitään aluekeräyspisteen käyttäjäksi ja vuosittain laskutetaan aluekeräysmaksu. Maksu tulee, vaikka mökillä käytäisiin vain juhannuksena. Moni uusi mökin omistaja huomaa asian vasta, kun lasku saapuu.
Taloyhtiöissä huoneistojen määrä ratkaisee, mitkä jakeet täytyy kerätä omassa pihassa. Jakeita ovat esimerkiksi kartonki, lasipakkaus, metallipakkaus, muovipakkaus ja biojäte. Lisätietoa on artikkelissa erilliskeräysvelvoite taloyhtiössä.
Näin kiinteistö liitetään jätehuoltoon
Ammattilainen selvittää ensin, mikä viranomainen alueella vastaa jätehuollosta ja mitkä määräykset siellä ovat voimassa. Sen jälkeen hän valitsee kiinteistölle sopivan keräystavan. Uudisrakennuksessa jäteastia tilataan, kun asuminen alkaa. Ostetussa omakotitalossa vanha sopimus ei siirry automaattisesti uudelle omistajalle, joten omistajanvaihdoksesta täytyy ilmoittaa jätehuoltoyhtiölle tai kuljetusyritykselle.
Tilauksessa tarvitaan kiinteistötunnus, laskutusosoite, asukasmäärä ja valittu tyhjennysväli. Jos kiinteistöllä kompostoidaan biojätettä, siitä ilmoitetaan erikseen. Kompostointi-ilmoitus vaikuttaa siihen, tarvitaanko biojäteastiaa lainkaan.
Myytti: ”Kompostoin kaiken, joten en tarvitse jätehuoltoa”
Kompostointi vapauttaa vain biojätteen erilliskeräyksestä. Sekajätettä syntyy silti jokaisessa kotitaloudessa: vaippoja, imurinpusseja, likaisia pakkauksia ja rikkinäisiä tavaroita. Pakkausjätteet täytyy viedä keräykseen joko omasta astiasta tai ekopisteeltä.
Toinen yleinen väärinkäsitys on, että jätteet voi viedä työpaikan astiaan tai sukulaisen taloyhtiön roskakatokseen. Se ei täytä liittymisvelvollisuutta. Lisäksi luvaton jätteiden tuominen toisen kiinteistön astiaan voi tulla maksettavaksi.
Yleisimmät virheet liittymisessä
Ensimmäinen virhe tehdään asuntokaupassa. Ostaja olettaa edellisen omistajan sopimuksen jatkuvan, mutta astia viedään pois tai laskut menevät väärälle henkilölle. Jätehuoltoyhtiöön kannattaa ottaa yhteyttä viimeistään kuukauden kuluessa luovutuksesta.
Toinen virhe on liian harva tyhjennysväli, joka valitaan säästösyistä. Jos astia täyttyy ja ylimääräiset pussit jäävät astian viereen, kuljettaja ei yleensä vie niitä. Kesähelteellä haju on nopeasti naapurustonkin ongelma. Pidennetylle tyhjennysvälille, esimerkiksi 8-12 viikkoa, tarvitaan useissa kunnissa kompostointi-ilmoitus tai erillinen hakemus.
Kolmas virhe koskee jätteitä, jotka eivät kuulu tavalliseen keräykseen. Rakennusjätettä, isoja huonekaluja, SER-laitteita, akkuja ja vaarallista jätettä, kuten maaleja ja liuottimia, ei laiteta sekajäteastiaan. Ne viedään kierrätysasemalle tai ongelmajätteen vastaanottoon. Jos et tiedä, minne jätteen voi viedä, kysy paikalliselta jätehuoltoyhtiöltä tai kunnan ympäristöviranomaiselta.
Mitä tapahtuu, jos kiinteistö ei liity
Jätehuoltoviranomaiset saavat tiedon kiinteistöistä väestötietojärjestelmästä ja rakennusrekisteristä. Tästä syystä liittymättömät kiinteistöt löytyvät ennemmin tai myöhemmin. Tavallisesti ensin tulee kirjallinen kehotus liittyä. Jos kiinteistö ei liity, kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi antaa jätelain mukaisen määräyksen ja asettaa sille uhkasakon.
Monessa kunnassa kiinteistö voidaan myös liittää automaattisesti aluekeräykseen tai lähimpään tyhjennysreittiin, ja maksu laskutetaan taksan mukaan. Perusmaksu, jolla rahoitetaan muun muassa kierrätysasemia ja vaarallisen jätteen vastaanottoa, laskutetaan yleensä jokaiselta asuinkiinteistöltä. Sen suuruus on useimmiten noin 20-60 € vuodessa asuntoa kohden alueesta riippuen.
Poikkeukset ja rajatapaukset
Kiinteistö voidaan vapauttaa liittymisestä esimerkiksi silloin, kun se on käyttökelvoton tai pysyvästi asumaton. Asumattomuus täytyy yleensä osoittaa hakemuksella, ja vapautus on usein määräaikainen. Pelkkä ”asumme siellä harvoin” ei riitä. Myöskään tieyhteyden puuttuminen ei vapauta velvoitteesta, sillä saaressa sijaitseville mökeille on yleensä osoitettu keräyspiste mantereen rannasta.
Yrityksen tai teollisuuden elinkeinotoiminnasta syntyvä jäte ei pääosin kuulu kunnan vastuulle. Toimiston, ravintolan tai rakennustyömaan jätehuollosta sovitaan yksityisen jätehuoltoyrityksen kanssa. Jos samassa rakennuksessa on asuntoja ja liiketiloja, asumisen jätteet kuuluvat kunnan järjestelmään ja yritysten jätteet niiden omiin sopimuksiin.
Jätehuolto on erillinen palvelu kiinteistöhuollosta. Yleisestä kiinteistöhuollosta vastaavat kiinteistöhuoltoyritykset, siivouksesta siivousliikkeet ja sammuttimien tarkastuksesta sammutinhuoltoyritykset. Jätehuoltoyritys kerää, kuljettaa ja käsittelee jätteen.
UKK
Pitääkö kesämökin liittyä jätehuoltoon, vaikka siellä käydään vain muutaman kerran vuodessa?
Kyllä. Vapaa-ajan asunnot kuuluvat liittymisvelvollisuuden piiriin. Yleensä velvoite hoidetaan aluekeräyspisteellä, ja siitä laskutetaan vuosimaksu.
Voiko naapurin kanssa käyttää yhteistä jäteastiaa?
Voi, jos kunnan jätehuoltomääräykset sen sallivat. Tavallisesti kiinteistöjen täytyy olla lähellä toisiaan. Kimppa-astiasta ilmoitetaan jätehuoltoviranomaiselle, ja sille nimetään yhteyshenkilö, joka vastaa laskutuksesta.
Saako jätehuollon perusmaksusta kieltäytyä, jos jätteet viedään itse kierrätysasemalle?
Ei yleensä saa. Perusmaksulla rahoitetaan palveluita, jotka ovat kaikkien asukkaiden käytössä. Siksi se laskutetaan asuinkiinteistöiltä riippumatta siitä, miten kotitalous itse lajittelee.
Lyhyesti kiinteistön jätehuollosta
Liittyminen järjestettyyn jätehuoltoon on lakisääteinen velvoite, ja se koskee omakotitaloja, taloyhtiöitä ja mökkejä. Kiinteistön haltija voi vaikuttaa siihen, miten velvoite täytetään: valitsemalla oman astian, kimppa-astian tai aluekeräyksen ja kompostoimalla biojätteen. Liittymättä ei voi jäädä. Kun ostat kiinteistön tai mökin, lue alueen jätehuoltomääräykset ja tee jätehuoltoyhtiölle ilmoitus ensimmäisten viikkojen aikana.