Kartongin ja pahvin ero jätteiden lajittelussa

Kartongin ja pahvin ero jätteiden lajittelussa

Kartonki ja pahvi menevät usein samaan keräysastiaan, mutta niiden ero vaikuttaa suoraan siihen, kelpaako pakkaus kierrätykseen vai ei. Moni taloyhtiön asukas ja pientalon omistaja pohtii jäteastian ääressä, pitääkö maitotölkki repiä auki vai voiko ison muuttolaatikon työntää sellaisenaan syväkeräysastiaan – ja juuri tämä epävarmuus on yksi yleisimmistä syistä, miksi kartonkikeräys likaantuu väärillä jakeilla.

Mitä eroa kartongilla ja pahvilla oikeasti on

Kartonki on ohutta, yksikerroksista materiaalia, josta valmistetaan esimerkiksi muroaskeja, maitopurkkeja, munakennoja ja pesuainepakkauksia. Pahvi taas on aaltopahvia – kahden tasaisen pintakerroksen välissä on aaltomainen keskikerros, joka antaa sille jäykkyyttä. Tästä syystä pahvia käytetään kuljetuslaatikoissa, muuttolaatikoissa ja verkkokaupan pakkauksissa.

Kierrätyksen kannalta molemmat kuuluvat samaan jätejakeeseen, kartonkiin, ja päätyvät samaan keräysastiaan tai ekopisteen kartonkikonttiin. Kuituraaka-aineena ne käsitellään samassa prosessissa, mutta paperitehtaan näkökulmasta aaltopahvi ja nestekartonki lajitellaan silti erikseen jo kierrätyslaitoksella, koska kuidun laatu ja pituus vaihtelevat. Tämä ei kuitenkaan näy kuluttajalle – riittää, että molemmat päätyvät samaan kartonkiastiaan.

Mikä kelpaa kartonkikeräykseen

Kartonkikeräykseen sopivat kuivat ja puhtaat pakkaukset: aaltopahvilaatikot, muroaskit, pastapakkaukset, munakennot, kartonkiset lahjapaperit ja maito- sekä mehutölkit (nestekartonki). Myös wc- ja talouspaperin hylsyt kelpaavat.

Astiakoot vaihtelevat kohteen mukaan. Omakotitaloissa käytetään usein 240 litran astiaa, joka tyhjennetään noin 4–8 viikon välein, kun taas taloyhtiöissä ja suuremmissa kiinteistöissä nähdään 660 tai 800 litran syväkeräysastioita. Näissä tyhjennysväli on tyypillisesti kaksi viikkoa, jos taloudessa on paljon verkkokauppapakkauksia.

Mikä ei kuulu kartonkiin – yleisimmät virheet

Pizzalaatikko on klassinen kiistakysymys. Jos laatikko on rasvatahroista huolimatta pääosin kuiva ja puhdas, se kelpaa kartonkiin – mutta jos pohjassa on juustoa kiinni tai öljy on läpäissyt koko laatikon, se kuuluu sekajätteeseen tai energiajakeeseen. Sama pätee muihin elintarvikepakkauksiin: rasvainen tai märkä kartonki ei sovellu uusiokuiduksi, koska rasva tarttuu massaan eikä irtoa vedessä prosessissa.

Kolme tyypillistä virhettä toistuu kierrätyspisteillä jatkuvasti:
Muovi-ikkunalliset kuoret ja teipit jätetään usein poistamatta, vaikka ne pitäisi irrottaa mahdollisuuksien mukaan.
Laatikoita ei litistetä, jolloin astia täyttyy ilmalla eikä oikeasti mahdu kuin murto-osa todellisesta kapasiteetista.
Nestekartonki heitetään sekajätteeseen, koska sen ei uskota kelpaavan kartonkiin – todellisuudessa se on juuri oikea jae, kunhan pakkaus on tyhjä ja huuhdeltu.

Yleinen myytti on myös se, että kartonki pitäisi aina pestä huolellisesti ennen kierrätykseen laittamista. Riittää, että pakkaus on tyhjä ja kuiva; hankaava tiskaaminen kuluttaa vain vettä turhaan. Tarkkuutta tarvitaan lähinnä rasvaisten ja likaisten pakkausten kohdalla, jotka on syytä ohjata sekajätteeseen tai energiajakeeseen.

Miksi lajittelu kannattaa tehdä oikein

Suomi on kansainvälisesti vertailtuna kierrätyksen kärkimaita, ja kartonki on yksi tehokkaimmin hyödynnetyistä jätevirroista – siitä valmistetaan uutta pakkausmateriaalia ja voiteluainetta huomattavasti pienemmällä energiamäärällä kuin neitseellisestä kuidusta. Väärin lajiteltu, likainen kartonkierä voi kuitenkin pilata koko kuorman, jolloin se ohjataan energiahyötykäyttöön polttoon sen sijaan että se palaisi kiertoon uutena raaka-aineena.

Vuoden 2023 laajentunut pakkausten erilliskeräysvelvoite toi kartongin, lasin, metallin ja muovin keräyksen pakolliseksi jo viiden huoneiston taloyhtiöille monissa kunnissa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että yhä useampi pieni taloyhtiö tarvitsee oman kartonkiastian pihalleen, kun aiemmin keräys hoitui vain isommissa kiinteistöissä tai yhteisillä ekopisteillä. Tarkat vaatimukset vaihtelevat kunnittain, joten kannattaa tarkistaa oman alueen jätehuoltomääräykset – esimerkiksi Helsingin seudulla HSY:n ohjeet poikkeavat yksityiskohdiltaan Pirkanmaan Jätehuollon tai Päijät-Hämeen Jätehuollon vastaavista.

Kartonkiastian mitoitus ja sijoittelu

Astian koon valinta kannattaa suhteuttaa asukasmäärään ja siihen, kuinka paljon verkkokauppaostoksia taloudessa tehdään – tämä on yksi keskeisimmistä syistä, miksi sama 240 litran astia riittää yhdelle omakotitalolle mutta jää liian pieneksi toiselle. Jäteastian koon valintaa asukasmäärän ja jätejakeen mukaan kannattaa miettiä tarkemmin, jos astia täyttyy jatkuvasti ennen tyhjennyspäivää.

Taloyhtiöissä kartonkiastian paikka jätekatoksessa on syytä suunnitella niin, että isotkin pahvilaatikot mahtuvat sisään ilman, että ne tukkivat kulkuväylän. Jätekatoksen mitoitus taloyhtiössä on hyvä käydä läpi erityisesti silloin, kun taloyhtiö siirtyy laajempaan lajitteluun ensimmäistä kertaa.

Kartongin ohella moni pohtii samalla myös muiden pakkausjakeiden lajittelua, sillä samaan pihajätepisteeseen tulee usein myös muovi- ja metallikeräys. Muovipakkausten lajittelusta löytyy tarkemmat ohjeet siihen, mikä muovi kelpaa kierrätykseen ja mikä ei.

UKK

Kuuluuko pizzalaatikko kartonkikeräykseen?
Kyllä, jos laatikko on kuiva ja pääosin puhdas. Jos pohja on läpimärkä rasvasta tai siinä on ruoantähteitä kiinni, laatikko kuuluu sekajätteeseen.

Voiko kartonkilaatikot laittaa keräysastiaan kokonaisina?
Laatikot pitää aina litistää ennen astiaan laittamista. Litistämättömät laatikot täyttävät astian tilavuuden nopeasti ja voivat johtaa ylimääräisiin tyhjennyskertoihin tai siihen, ettei astiaan mahdu enää muiden asukkaiden kartonkia.

Miksi nestekartonki (maito- ja mehutölkit) kuuluu kartonkikeräykseen eikä sekajätteeseen?
Nestekartonki valmistetaan pääosin kuitupohjaisesta materiaalista, joka voidaan hyödyntää uusiokuituna samalla tavalla kuin muukin kartonki, kunhan pakkaus on tyhjä ja huuhdeltu kevyesti.

Yhteenveto

Kartonki ja pahvi eroavat toisistaan rakenteeltaan, mutta jätehuollon näkökulmasta ne kuuluvat samaan keräysastiaan ja samaan kierrätysprosessiin. Ratkaisevaa ei ole se, onko kyseessä ohut muroaski vai jäykkä muuttolaatikko, vaan se, onko pakkaus kuiva, tyhjä ja pääosin puhdas. Kun taloyhtiö tai kotitalous varmistaa, että astian koko ja sijoittelu vastaavat todellista kartonkimäärää, kierrätys sujuu ilman ylimääräisiä tyhjennyskertoja tai väärin lajiteltuja kuormia – ja kuitu päätyy uudelleen käyttöön sen sijaan, että se poltettaisiin turhaan energiajakeena.

Anna pisteet

(ei vielä ääniä)

Arvostele, kommentoi tai kerro kokemuksista