Taloyhtiön jätehuollon kustannukset maksetaan vastikkeessa, ja sama perusperiaate koskee lähes jokaista suomalaista kerrostaloa ja rivitaloa. Tämä artikkeli on hallituksen jäsenille, isännöitsijöille ja osakkaille, jotka haluavat tietää, miten jätehuollon kustannukset jakautuvat vastikkeessa, mistä summa koostuu ja milloin jakotapaa voi muuttaa. Kun rakenne on selvä, hallitus pystyy perustelemaan vastikkeen osakkaille ja löytämään säästöt oikeista kohdista.
Mistä taloyhtiön jätehuollon kustannukset koostuvat
Jätehuolto on osa taloyhtiön hoitokuluja samaan tapaan kuin lämpö, vesi ja kiinteistöhuolto. Kulu muodostuu useasta osasta. Jätelaitos perii perusmaksun eli ekomaksun, jolla katetaan kierrätysasemat, ekopisteet ja vaarallisen jätteen vastaanotto. Lisäksi maksetaan astiakohtaiset tyhjennysmaksut jokaisesta jakeesta ja mahdollinen astiavuokra. Tarkempi erittely löytyy artikkelista jätemaksun muodostuminen.
Kunnallisessa jätteenkuljetuksessa lasku tulee suoraan jätehuoltoyhtiöltä, esimerkiksi HSY:ltä pääkaupunkiseudulla tai Pirkanmaan Jätehuollolta Tampereen seudulla. Kiinteistön haltijan järjestämässä kuljetuksessa taloyhtiö tekee sopimuksen itse esimerkiksi Lassila & Tikanojan tai Remeon kanssa. Molemmissa malleissa kulu kirjataan hoitokuluihin ja katetaan hoitovastikkeella.
Jätehuoltoon ei kuulu kaikki, mitä pihalla tehdään. Jätekatoksen siivous kuuluu kiinteistöhuoltoyritykselle, porraskäytävien siivous siivousliikkeelle ja sammuttimien tarkastus sammutinhuoltoyritykselle. Isännöitsijä kirjaa ne omille tileilleen, ja siksi jätehuollon todellinen hinta voi hämärtyä, jos tilit sekoittuvat.
Näin jätehuollon kustannukset jakautuvat vastikkeessa
Asunto-osakeyhtiölain mukaan vastike määräytyy yhtiöjärjestyksen perusteella. Tavallisimmin hoitovastike jaetaan osakkeiden lukumäärän tai huoneiston pinta-alan mukaan, ja jätehuolto kulkee siinä mukana. Erillistä ”jätemaksua” asukas ei yleensä näe missään. Vuokralaisen osuus sisältyy vuokraan.
Joissakin yhtiöissä yhtiöjärjestys sallii käyttökorvauksen tai asukasmäärään perustuvan maksun, jolloin esimerkiksi vesi ja jätehuolto laskutetaan henkilöiden mukaan. Tällaiset yhtiöt ovat vähemmistönä, ja käytännössä ne ovat usein 1970–80-luvuilla perustettuja taloja, joiden yhtiöjärjestystä ei ole päivitetty. Asukasperusteinen jako edellyttää, että asukasmäärä pidetään ajan tasalla, mikä teettää isännöitsijälle lisätyötä.
Erilliskeräysvelvoite muutti jakautumista käytännössä. Heinäkuusta 2023 alkaen vähintään viiden huoneiston taloyhtiöiden on pitänyt kerätä kartonki, lasi, metalli ja muovi erikseen, ja biojätteen erilliskeräys oli aloitettu jo aiemmin. Astioiden määrä kasvoi, mutta sekajätteen tyhjennyksiä pystyi monessa yhtiössä harventamaan. Kokonaiskulu nousi joissakin yhtiöissä 5–15 %, toisissa se pysyi ennallaan.
Laskuesimerkki: 30 asunnon kerrostalo Tampereella
Otetaan tyypillinen 30 asunnon kerrostalo, jossa on 1 800 m² huoneistoalaa. Sekajätettä varten on kaksi 660 litran astiaa, jotka tyhjennetään kerran viikossa, sekä omat astiat biojätteelle, kartongille, muoville ja lasi- ja metallipakkauksille. Vuosikulut jakautuvat suunnilleen näin:
Sekajäte noin 3 200 €, biojäte 900 €, kartonki 600 €, muovipakkaukset 700 €, lasi ja metalli 300 € sekä perusmaksut noin 600 €. Yhteensä kertyy noin 6 300 € vuodessa sisältäen 25,5 %:n arvonlisäveron. Asunto-osakeyhtiö ei yleensä ole alv-velvollinen, joten vero jää yhtiön maksettavaksi.
Kuukaudessa summa on noin 525 €, eli noin 0,29 €/m²/kk. Kun kulu jaetaan pinta-alan mukaan, 35 m²:n yksiön osuus on noin 10 € kuukaudessa ja 80 m²:n kolmion noin 23 €. Tampereella pieni seikka voi siirtää kustannuksia paljon. Jos sekajäteastiat tyhjennetään puolillaan, vuodessa maksetaan helposti 800–1 200 € ilmasta. Tyhjennysvälin vaikutusta voi arvioida tarkemmin tyhjennysvälin kustannuslaskelman avulla.
Myytti: pieni kotitalous maksaa vähemmän jätehuollosta
Moni yksin asuva olettaa maksavansa jätehuollosta vähemmän kuin viisihenkinen perhe. Pinta-alaan perustuvassa jaossa asia ei ole näin. Suurehkossa kaksiossa asuva eläkeläinen maksaa enemmän kuin pienessä kolmiossa asuva lapsiperhe, vaikka perhe tuottaa jätettä moninkertaisesti.
Tätä pidetään joskus epäoikeudenmukaisena, mutta jako on laillinen ja yleinen. Jätehuollon osuus kokonaisvastikkeesta on tyypillisesti vain 3–6 %, joten asukasperusteisen laskutuksen hallinnointikulut voivat syödä sen tuoman hyödyn. Pienessä rivitaloyhtiössä, jossa asuntojen koko vaihtelee paljon, laskelma voi kuitenkin mennä toisin.
Milloin vastikeperustetta voi muuttaa
Jakoperusteen muuttaminen vaatii yleensä yhtiöjärjestyksen muuttamista. Jos muutos kasvattaa jonkun osakkaan maksuvelvollisuutta, tarvitaan asunto-osakeyhtiölain mukaan pääsääntöisesti tämän osakkaan suostumus. Käytännössä jokaisen asukasmäärään perustuvan mallin kohdalla joku maksaa aiempaa enemmän, joten muutos kaatuu helposti.
Hallitus aloittaa selvittämällä, mitä yhtiöjärjestys nykyisin sanoo, ja pyytää isännöitsijältä erittelyn jätehuollon kuluista kolmen vuoden ajalta. Seuraavaksi arvioidaan, kuinka paljon osuudet oikeasti muuttuisivat. Jos ero on 2–4 € kuukaudessa asuntoa kohden, muutos harvoin kannattaa. Epäselvissä tilanteissa kannattaa kysyä neuvoa isännöitsijältä tai juristilta.
Yleisimmät virheet jätehuollon kustannusten hallinnassa
Samat virheet toistuvat taloyhtiöissä eri puolilla Suomea:
- Astiamitoitusta ei tarkisteta erilliskeräyksen alettua, ja sekajäteastioita tyhjennetään yhä vanhalla tahdilla.
- Remonttijäte päätyy yhteisiin astioihin. Osakkaan oma remonttijäte kuuluu osakkaan maksettavaksi, ei kaikkien vastikkeeseen.
- Lisätyhjennyksiä tilataan jatkuvasti ilman, että kukaan selvittää, miksi astiat täyttyvät.
- Sopimusta ei kilpailuteta kiinteistön haltijan järjestämässä kuljetuksessa vuosiin.
Remonttijätteestä syntyy riitoja usein. Kun yhden asunnon kylpyhuoneremontin laatat ja kipsilevyt täyttävät sekajäteastian, ylimääräinen tyhjennys maksaa 40–90 €, ja se jaetaan kaikkien kesken. Järjestyssääntöihin kirjattu ohje ja asukastiedote estävät tilanteen tehokkaammin kuin jälkikäteen lähetetty lasku. Kiinteistön haltijan järjestämässä kuljetuksessa tarjouspyyntöihin kannattaa perehtyä artikkelin taloyhtiön jätehuoltosopimuksen kilpailutus avulla.
UKK
Voiko osakas kieltäytyä maksamasta jätehuoltoa, jos hän lajittelee kaiken itse?
Ei voi. Jätehuolto kuuluu hoitovastikkeeseen, ja jätelaki (646/2011) velvoittaa kiinteistön liittymään järjestettyyn jätehuoltoon. Vastikkeen maksuvelvollisuus ei riipu siitä, kuinka paljon osakas itse käyttää astioita.
Paljonko jätehuolto maksaa kerrostaloasunnossa kuukaudessa?
Tyypillisesti 0,15–0,35 €/m² kuukaudessa, eli 50 m²:n asunnossa noin 8–18 €. Hinta vaihtelee kunnan taksan, astiamitoituksen ja tyhjennysvälien mukaan.
Kuuluuko jätekatoksen rakentaminen hoitovastikkeeseen?
Uuden jätekatoksen rakentaminen on investointi, jonka yhtiökokous voi päättää rahoittaa erillisellä rahoitusvastikkeella tai lainalla. Juoksevat tyhjennysmaksut katetaan hoitovastikkeella.
Mistä hallituksen kannattaa aloittaa
Jätehuollon kustannukset jakautuvat vastikkeessa yleensä pinta-alan tai osakemäärän mukaan, ja tämä jako on lähes aina järkevin. Suurempi säästömahdollisuus on siinä, mitä yhtiö maksaa, eikä siinä, miten summa jaetaan. Pyydä isännöitsijältä jätehuollon kuluerittely, käy jätekatoksessa katsomassa astioiden täyttöaste tyhjennyspäivää edeltävänä iltana ja säädä tyhjennysvälit sen mukaan. Tarkista samalla kunnan jätehuoltomääräykset, sillä lajitteluvelvoitteet ja taksat vaihtelevat kunnittain.